Ohjaako epätoivo laihdutustasi? Luovu ensin siitä, ja onnistu!

Epätoivo on yllättävän yleinen seuralainen: moni tuntuu olevan valmis syömään hetken vaikka hiekkaa, jos se laihduttaisi. Että ”tämä menee alas”. Mutta ei niin oikein voi onnistua. Liian usein kuulee sitäkin, että laihduttamisen aloittanut syyllistyy, kun ei onnistunutkaan. Tai jos vaikkapa kesken projektin tulee ”repsahdus”.

Tässä kohtaa kannattaa olla paitsi armollinen, myös JÄRKEVÄ. Painonpudotus on periaatteessa helppoa, senkun vaan ”syö oikein”. Mutta syöminen on niin paljon muutakin kuin pelkkää ruokaa. Tapoihin, tottumuksiin, opittuihin malleihin ja elämäntilanteisiin liittyy niin paljon erilaisia asioita, että syyllistyminen on harvoin tarpeen.

Opettele sen sijaan ymmärtämään itseäsi.

Olen koonnut Alku-ohjeeseen viikkoteemoja, jotka nostetaan jatkossa vieläkin isompaan rooliin. Tiivistetysti nämä ovat ne asiat, joita haluan jokaisen miettivän siinä samalla, kun opettelee uutta ruokavaliota. Ruokavalio on oikeasti se helpoin osuus. Paljon isommat haasteet pyörivät lautasen ympärillä.

Ihan tiivistettynä Alku-muutos-osio menee näin:

1. Alkukartoitus

Mieti, montako kuuria tai painonpudotusyritystä taustalla on. Pohdi itsellesi realistinen tavoite ja mieti myös sitä, mikä omasta mielestä menisi tällä kertaa toisin edellisiin laihdutuskertoihin verrattuna. Saat kyllä valmiin ruokavalion, mutta jos lähdet noudattamaan sitä kuten ”mitä tahansa kuuria”, niin se loppuu yhtä lyhyeen kuin aiemminkin.

Tutustu ohjeeseen kunnolla, testaa, kysy ja sovella, niin opit loppuelämäksesi hyvän ruokavalion mallin. Hyväksy sekin, että fiksun syömisen periaatteet tulee opetella. Saat kahdelle viikolle toki Tehostartin, mutta sekään ei ole pitkän aikavälin taikaisku, ellei samalla omaksu ja opettele uusia raameja syömiseen.

2. Tapojen muuttaminen 

Millaisia tapoja syömiseesi liittyy? On tärkeää tunnistaa ja tiedostaa se, että vaikkapa ”suklaahippukeksi tiettynä aikana tietyssä paikassa” on usein TAPA. Ei siis esim. ”sokeririippuvuutta”, kuten nykyään usein kohkataan.

Onko pakko saada makeaa ruoan jälkeen? Herkkuja viikonloppuisin? Voileipätorni illalla telkkaria katsoessa? Ja niin edelleen. Nämä kuulostavat pieniltä asioilta, mutta esimerkiksi kahden päivän herkkuputki (pe-la) on jo omiaan rikkomaan arkena toimivan hyvän ruokavalion.

Tavat usein seuraavat toisiaan ja muodostavat kierteen. Jos ”on tapana” jättää aamiainen väliin, se aiheuttaa usein ahmimista illalla. Ja jos tankkaa olan takaa koko illan, se taas vaikuttaa heikentävästi nukkumiseen. Ja taaskaan seuraavana aamuna ei ole nälkä, koska illalla söi liikaa. Jo tässä on pieni huono tapa, jolla on kuitenkin seurauksia. Esimerkkejä on toki lukuisia.

3. Tunnesyöminen 

Tunteet saattavat herättää syömishalun, joka sekin voi toisaalta olla vain tapa. Oletko opettanut itsesi reagoimaan johonkin tunnetilaan syömällä? Aina tunteen ei tarvitse olla ilo, suru tai ahdistus, vaan se voi olla myös tylsyys. Että sitä syö ajankuluksi. Tämä on aika iso asia, mutta joskus avain voi hyvinkin olla se, että tunteeseen ei ole pakko reagoida mitenkään. Tunteet tulevat ja menevät, eivätkä ne ole vaarallisia. Joskus voi vaan odottaa ja kas, se menikin pois.

Se sijaan jos lähdet reagoimaan tunteeseen vaikkapa syömällä, olet jo käynnistänyt rattaaan:

”Nyt syön kaikki maailman nachot ja pullat, sitten ahdistun syömisestäni, ja syön lisää koska olen ahdistunut sekä alkuperäisestä asiasta että siitä syömisestä”

.. ja näin ollaan jo saatu aikaan vyyhti, joka aiheuttaa sen, että aamulla ei ole nälkä, koska illalla ahtoi itsensä täyteen nachoja ja puustia, koska oli ”se tunnetila” – ja äkkiä koko viikon syömisrytmi on pielessä.

Saatko kiinni siitä, että miten pienestä asiasta voi olla kyse? Jos sen sijaan odottaa ennen kuin reagoi (tässä tapauksessa syö), niin voidaan päästä hyvin paljon helpommalla.

Odottaminen on kullanarvoinen taito mihin tahansa asiaan. Moniko riita oltaisiin voitu välttää sillä, että odottaa 10 minuuttia ennen kuin äkkipikaisena lähettää sen idioottimaisen viestin ..

4. Oma arvomaailma 

Haluan, että myös tätä mietitään. Miksi oikeastaan haluaa laihtua? Ketä varten? Tahtooko sittenkään? Onko oman terveyden asialla, vai laihduttaako vain siksi että on ”sesonki”? Tämän pohtiminen on hyvin oleellista onnistumisen kannalta. Eikä väärin ole sekään, että hoksaa ettei vartalo oikeastaan edes ole itselle niin kovin tärkeä asia.

5. Uni, stressi, palautuminen ja painonhallinta 

Tältä viikolta löytyy väkevä ohjaus oman arjen ja kokonaiskuormituksen miettimiseen ja arviointiin. Olen vähän sillä kannalla, että jos on kovasti stressiä ja uniongelmia, niin näiden ratkaisu ei suinkaan ole rentoutuslevy tai edes mindfulness-harjoitus, vaan oman elämän uudelleenpohdinta ihan juuriltaan.

Pidemmällä aikavälillä ei voida aina vaan ”hallita ongelmia” (huomaatteko: painonhallinta, stressinhallinta jne), vaan on mentävä ytimeen: miten sitä ongelman perimmäistä syytä voisi korjata ja muuttaa.

6. Haastavat elämäntilanteet ja priorisointi 

Elämää ei voi koskaan suunnitella eikä hallita täydellisesti, vaan aina tulee eteen asioita, jotka vaikuttavat kokonaisuuteen myös “hyvinvointiasioissa”. Vaikka Alku-valmennuksessa painopiste onkin ruokavaliomuutoksissa ja painonhallinnassa, silti on hyvä muistaa, että varsinainen hyvinvointi on paljon muutakin kuin lautasen sisältö. Oikeastaan se on nimenomaan kaikkea muuta, koska itse elämä tapahtuu kuitenkin lautasen ulkopuolella.

Lautasen sisältö on helppo koota, mutta miten kokoat itsesi ja elämäsi?

Kun asiat ja elämä tuntuvat olevan tasapainossa, silloin myös painonhallinta on luonnollisesti helpompaa. Kun ei ole stressiä tai murheita, on helppoa ja mukavaa panostaa terveelliseen syömiseen.

Tässä kohtaa yritämme muistuttaa, että silloinkin kun on vaikeaa, niin edes pienet terveelliset valinnat ehdottomasti parantavat omaa jaksamista. Hankalassa elämäntilanteessa tärkeintä ei silti ole ”noudattaa ruokavaliota”, vaan pyrkiä löytämään siitä sellaisia asioita, jotka voisivat tukea jaksamista. Näkökulman muutos on tässä kohtaa usein tarpeen: älä riuduta, vaan ravitse.

(tokikaan en suosittele riuduttamista ikinä muutenkaan)

Näitä asioita on hyvä pohtia, ja niistä on monille paljonkin apua etenkin oman toiminnan oivaltamiseen. 🙂

<3 Kukka